6.12.2005

Kuulumisesta 3

Suomalaisuus on vaikea sana siksi, että se sisältää kaksi käsitettä: toisaalta rodullisen suomalaisuuden, suomalaisen kansallisuuden, toisaalta "hallinnollisen" suomalaisuuden, Suomen kansalaisuuden. Kun ajattelen itsenäisyyttä, ajattelen noita kahta käsitettä sekaisin. Lisäksi ajattelen suomen kieltä, ehkä sitäkin lähinnä kansallisena ominaisuutena.

Hallinnollisesti Suomen kansalaisuuden kannattamisen pitäisi kai perustua esimerkiksi siihen, että Suomessa kansalaisen on helpompi olla kuin muualla: byrokratiaa ei ole liikaa, veroilmoitustakaan ei tarvitse täyttää, lapsilisät juoksevat, opinto- ja asumistuki myös, eläkettäkin saa, on kirjastoja, on hyvä tieverkko, sosiaaliset ongelmat eivät vielä hypi silmille. Hallinnollisesti itsenäisyyspäivänä pitäisi kumartaa kansanedustajia sekä valtion ja kunnan virkamiehiä: Olette hyviä! Elämä Suomessa on helppoa!

Hallinnollisen Suomen eduista jäävät paitsi ne, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Ähäkutti! Loogisesti Suomen kansalaisena olemisen eduista pitäisi päästä nauttimaan jokaisen, joka asuu ja tekee työtä Suomessa. Ähäkutti siis niille, jotka asuvat Suomen rajojen ulkopuolella.

Tämän hallinnollisen kokonaisuuden ja sen itsemääräämisoikeuden puolesta Suomen armeija taisteli viime sodissa. Yksittäiselle sotamiehelle sotiminen oli varmaan oman hengen sekä kaikkien rakkaiden asioiden - vaimon, lasten ja oman elämäntyylin - puolustamista. Identiteettiin liittyvät nekin: "Minä olen aviomies suhteessa tähän naiseen, isä suhteessa näihin nuoriin jne." He halusivat säilyttää maailmansa ehjänä, ja ennallaan, ehkä. Maailma muuttui, mutta ei sentään hajonnut palasiksi. Monet kuolivat, moni perhe särkyi, mutta muutos oli pieni verrattuna siihen vaihtoehtoon, että Suomesta olisi tullut osa toista valtiota.

Nykyisin uhkat ovat globaaleja. Taloudellisen kasvun rajat tulevat vastaan, luonnonvarojen riittävyys ja jakamisperiaatteet joutuvat koetukselle. Se on valtava haaste, josta mikään yksittäinen kansallisvaltio tai edes liittovaltio ei tule selviämään. Tarvitaan globaalia hallinnollista yksikköä.

Valtaa ei ole tyhjiössä. Valta ja määräämisoikeus ovat aina suhteellisia käsitteitä. Siksi itsenäisyyskin on suhteellista ja muuttuvaa. Minusta on hienoa puhua ja kirjoittaa suomea, ja asun tyytyväisesti Suomessa suomalaisena Suomen kansalaisena. Ensisijaisesti olen kuitenkin kommunikaatiokykyinen Maapallolla asuva - ihminen. Eläköön Suomi! Eläköön Tellus! Hyvää itsenäisyyspäivää!

Kuulumisesta 2

Ryhmässä on turvallisempaa, helpompi metsästää, helpompi rakentaa asumuksia jne. Ihminen elää ryhmässä pidempään kuin erakkona. Ehkä siksi johonkin kuuluminen on yksi Maslow'n tarvehierarkian perustarpeista.

Siinä missä yksilöidentiteetti paljastaa, mitkä asiat ovat yksilön päätäntävallassa, siinä ryhmäidentiteetin määrittää seuraavan päätöksentekokokonaisuuden. Koska minä kuulun Virtasen perheeseen ja naapurin Liisa kuuluu Järvisen perheeseen, minua komentaa Virtasten äiti ja Liisaa komentaa Järvisten äiti. Siinä on järkeä.

Identiteetti osoittaa siis, missä päätökset tehdään. Itsenäisessä Suomessa päätökset tekee Suomen hallitus, epäitsenäisessä Suomessa päätökset tehdään Moskovassa tai Brysselissä. Kun nykyään vielä ajatellaan, että menetelmä ohjaa tavoitteenasettelua, eli kun talous ohjaa politiikkaa eikä päinvastoin, Suomea koskevia päätöksiä voidaan tehdä myös yritysten hallituksissa.

Kuulumisesta



Identiteetti on osa niitä mielenkiintoisia kysymyksiä, jotka luokittelen ryhmään "sisäpuolella - ulkopuolella". Identiteetti on tärkeä, koska sen ansiosta ihminen ymmärtää ulottuvuutensa. On välttämätöntä että vauva ymmärtää pystyvänsä ohjaamaan vaikkapa jalkojen tai käsien liikettä. Yhtä välttämätöntä on ymmärtää, että äiti sijaitsee oman itsen ulkopuolella, vaikka äidinkin toimintaa pystyy ohjailemaan.

Sisäpuoli-ulkopuoli -asetelmasta seuraa suoraan toinen meikäläisen elämän keskeisistä teemoista: raja. Missä loppuu "minä" ja alkaa joku muu? Mihin asti minä voin vaikuttaa? Ihmiselle, joka yrittää ratkoa globaaleja ongelmia kysymys on kriittinen, varsinkin kun yksittäisen henkilön resurssit ovat rajalliset.