26.2.2006

Kauneudesta, älystä ja maailman pelastamisesta I

eli Itseorganisoitumisesta

Olen joskus lukenut itseorganisoitumisesta. Joku täti uskoi, että tulevaisuudessa kaikki tulee tapahtumaan bottom-up, ruohonjuuritasolta nousten, pakottomasti, itsestään organisoituen. Se oli hänen visionsa.

Oletko koskaan miettinyt, millä tavalla yhdestä tai kahdesta solusta koostuneet organismit kasvavat useiden monisoluisten yksiköiden järjestäytyneiksi kokonaisuuksiksi, joissa vallitsee selkeä työnjako?

Sen ymmärrän, että yksittäiset solut ovat saattaneet kahmaista sisäänsä hyödyllistä roinaa, esim. viherhiukkaset ovat alunperin erillään kelluneita bakteereita. Tavallaan voin tajuta senkin, että yksittäiset solut lyöttäytyvät yhteen ja selviävät paremmin ympäristön kolhuilta rivimuodostelmassa. Mutta miten soluyhteenliittymä päättää, että nuo ovat nyt aivot ja määräävät muita? Miten toimii monisoluisen organismin "sisäinen demokratia"?

On mahdollista, että olen pudonnut kärryiltä jollain biologian tunnilla, mutta tämä on jäänyt minulle arvoitukseksi. Ehkä Biologi tai joku muu ystävällinen sielu voi valaista asiaa minulle?

14.2.2006

Onnellisen elämän ohje


Onnelliseen elämään tarvitaan hyvin vähän.
Kaikki on ihmisen sisimmässä, hänen ajattelutavassaan.

- Marcus Aurelius

12.2.2006

Jo Frostin kasvatusohjeet

Uskon, että maailma pelastuu lastenkasvatusmenetelmin. Seuraavassa Supernanny Jo Frostin kymmenen käskyä:

1. Palkitseminen
2. Johdonmukainen sääntöjen noudattaminen
3. Rutiini
4. Rajat
5. Kuri - valvotaan, että rajoja noudatetaan
6. Varoitukset
7. Selitykset
8. Pidättäytyminen (ei vastata huutoon huutamalla)
9. Vastuu (lapselta ei vaadita liikaa)
10. Rentoutuminen

Johtuneeko siitä, että olen mentaalisesti ikuinen isosisko ja pidän kaikkia ihmisiä pohjimmiltaan säälittävinä reppanoina, mutta minusta nämä ohjeet pätevät myös aikuisiin.

Pidän instituutioista siksi, että ne luovat elämään rutiineja ja rajoja, struktuuria. Minusta on myös tervetullutta, että sääntöjen noudattamista valvotaan, ja vieläpä selkeän loogisesti. Miten instituutioiden on muututtava muuttuvassa maailmassa, jotta ihmisten perusturvallisuus ei järkkyisi? Minusta tavallisella ihmisellä ei ole vielä riittävästi ymmärrystä siitä, mitä maailmassa oikeasti tapahtuu ("selitykset" ja "varoitukset"). Mutta kuka on isojen ihmisten vanhempi, kuka varmistaa, ettei ihmiskunnalta vaadita liikaa? Olen skeptinen ja epäilen, että globaalien ympäristöongelmien torjuminen on ihmiskunnalle liian iso pala. Romahdukselta ei voi välttyä. Vai voiko? Toivon että voi... Ehkä olen skeptinen utopisti?

Kokeilin tänään ekologisesti, taloudellisesti ja jopa sosiaalisesti kestävää
rentoutumismuotoa
, joka selvästi kohotti kehon ja mielen hyvinvointia. Valitettavasti ehdin tehdä muutakin, ja niinpä olen jälleen stressaantunut. Kuka pitäisi minut ruodussa Jo Frostin menetelmin?

Keskustatunneli

Kävin eilen kuuntelemassa Maan Ystävien keskustelutilaisuutta "Keskustatunneli, länsimetro vain raidejokeri? Mihin liikennerahat Helsingissä?". Olin ilahtunut, että keskustatunnelia voi vielä vastustaa. Tai voihan sitä tietysti vastustaa myös sen rakentamisen jälkeen, mutta nyt on vielä mahdollista estää sen rakentaminen.

Vietin eilen myös neljä ja puoli tuntia työpaikalla. Jatkan tänään tehtävät loppuun, sillä Virasto (Ämbetsverk) on tavoistaan poiketen tehnyt opetusympäristönsä nettiin. Nostan hattua ja kiitän. Toivottavasti tänään ei tarvita toivottoman paksuja lähdeteoksia.

Lukijoille tiedoksi, että en minä normaalisti Viraston (Ämbetsverk) eteen näin paljon ponnistele, ponnistelen vain normaalin työajan rajoissa. Nyt vain olen onnistunut kampeamaan itseni mattimyöhäisenä kurssille, joka alkaa maanantaina ja johon mennessä on täytynyt suorittaa tietty määrä tehtäviä. Tällainen ylenpalttinen häsellys tuhoaa kyllä sekä ihmiset että ympäristön. Pitäisi vain olla. Tai ehkä mennä pulkkamäkeen.

10.2.2006

Livebloggausta Dotkoilla

Dodon toimistolla on tunnelmallista. Kynttilät palavat ja tietokoneruudut kajastavat. Säädimme Lipsasen kanssa asetuksia, nyt Matin vanha kommenttikin näkyy ja muut kommentit tulevat moderoimattomina näkyviin.

Olemme paikalla

Olemme lähes valmiit. Paikalla ovat Lipsanen, Qtea, Irene, Tuuli, Aki ja Joni. Avoimuuden hengessä ainakin osa ilmoittaa melkein oikean nimensä.

Mitä on liveblogaus?

Liveblogaus alkaa alustuksen pitämisestä. Se puhutaan ja kirjoitetaan yhtä aikaa. Sen jälkeen kaikki käyvät keskustelua ja se kirjataan livenä. Kommentit ovat tervetulleita myös sähköisesti.

Tekniikka, markkinat ja ylilyönti. Ja suklaa.

Voivatko tekniikka ja markkinat pelastaa maailman ylilyönniltä - kansankielellä romahdukselta?

Tekniikka

Tekniikkaa kehittämällä pystytään luomaan tehokkaampia keinoja luonnon tarjoamia palveluja. Mitä tehokkaampi tekniikka, sitä vähemmän ympäristöä kulutetaan ja saastutetaan. Tekniikka muodostuukin ongelmaksi vain siinä tapauksessa, että sen uskotaan ratkaisevan KAIKKI ongelmat. On tietysti erittäin mukavaa ajatella, että elämäntavan muutosta ei tarvita, kun tekniikan kehittäminen riittää.

Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ihmiskunta on todenköisesti taipuvainen turvautumaan talteenottoon (pumpataan hiilidioksia maan sisään tms.). IPCC:n mukaan merivarastointi ei ole realistinen vaihtoehto, mutta hiilidioksidin taltiointi maakerroksiin ja vanhoihin "öljykuoppiin" on mahdollista. Keskeinen ongelma on se, että jos panostetaan ko. suuntaan, muut vähentämistoimet jäävät tekemättä.

Kulutus

Ilmastonmuutos on suuri mahdollisuus. Uhka on tarpeeksi laaja, jotta käytäntöjä muutetaan kulutusta vähentävään suuntaan. Sillä kulutuksella on yhteys paitsi ilmastonmuutokseen, ylipäätään kaikkiin ympäristöongelmiin (elinympäristöjen ja lajien katoaminen jne. jne.) Loppujen lopuksi kaikessa ihmisen toiminnassa on kysymys kuluttamisesta. Ja mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän kulutetaan. Haasteena on saada ihmiskunnan kulutus tasolle, jossa se ei uhkaa nykyisten ja tulevien ihmisten ja muiden eläinten elämää.

- Miten kuluttamiseen voisi vaikuttaa?
- Ongelmana on se, että jokainen haluaa itselleen hyvää, ja varsinkin turvata vanhuuden päivät.

Kasvun rajat -kirjassa on tehty arvioita rajallisten resurssien - luonnonvarojen, teollisuustuotannon, ruoan - riittävyydestä sekä ennustettu odotettavissa olevan eliniän pituutta sekä ruoan ja kulutustavaroiden riittävyyttä henkeä kohti.

Kirjan ensimmäisessä skenaariossa toimintatavat eivät merkittävästi muutu. Maapallon väestö ja talous kasvavat ja kasvavat - aina siihen asti kunnes uusiutumattomat luonnonvarat "loppuvat". Käytännössä mikään luonnonvara tuskin loppuu kokonaan, niitä vain on vaikeampi hankkia. Samanaikaisesti on käynnissä kaksi vastakkaista prosessia: toisaalta kasvava väestö tarvitsee enemmän luonnonvaroja ja toisaalta luonnonvaravirtojen ylläpito tulee yhä kalliimmaksi.

Voidaan tietysti ajatella, että tilanne voidaan ratkaista jollain halvalla energiaratkaisulla. Kaikkein puhtaimmallakin energiantuotannolla on kuitenkin ongelma: Kun systeemiin tuodaan lisää energiaa, myös materiaalivirrat kasvavat. Sitä paitsi Kasvun rajat toteaa, että vaikka yhtä rajaa (esim. öljyn "loppumista") voidaan siirtää hieman eteenpäin, jokin toinen raja tulee vastaan. Jossain vaiheessa voi tulla vastaan useita rajoja. Kun nykyisen elämäntavan ylläpitämisen kannalta välttämättömät luonnonvarat loppuvat yhtä aikaa, ihmiskunnalla on todellisia vaikeuksia kohdentaa voimavarojaan tilanteen ratkaisemiseksi. Kohdentamisesta ei edes voi puhua, kun voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä.

Jos ja kun tämä on tilanne, miksi ongelmia ei ratkota hartiavoimin jo nyt, kun ihmiskunnalla on energiaa ja resurssia vaikka minkälaiseen puuhasteluun? Miksi selviin signaaleihin ei reagoida?

Esimerkiksi Kanadassa tutkijat sanoivat 1990-luvun alussa, että turskakannat romahtavat neljän vuoden kuluttua ellei kalastusta kielletä heti. Tähän ei reagoitu, ja neljä vuotta myöhemmin kanta romahti. Edelleen odotetaan, että kanta elpyisi, mutta näin ei ole tapahtunut. Tällä hetkellä tutkijat sanovat samaa Pohjanmerestä.

Minkätyyppisiin viesteihin markkinat tai tekniikka reagoivat?

- Yhteiskunta pyrkii lieventämään markkinoiden vaikutuksia.

- Tosin markkinavaikutus ei ehdi seurata kannan romahtamisvauhtia. Ja markkinan hinnanmuodostus kohdistuu vain tiettyyn osaan kustannuksia.

- Pitäisi olla "kalapörssi" osakepörssin kaltaisesti, jossa arvioitaisiin kalakantojen tulevaa määrää. Kalaosakkeiden ostajilla olisi intressi suojella kalakantoja pitääkseen yllä osakkeen hintaa. Osakkeen hinta peilaa odotusarvoa.

- Kuka kävisi kauppaa? Kuluttajaa ei kiinnosta.

- Voidakseen kalastaa, pitäisi olla osakkeenomistaja kalapörssissä.

Kalapörssi

- Kanadalaiset tutkijat varoittivat liian myöhään. He seurasivat vääriä muuttujia.
- Jos olisi kalapörssi, sen seuraaminen olisi paremmin sidottu talouteen. Kalatutkijat olisivat tosi kysyttyjä!
- Pörssikurssit ovat aika pitkälle psykologiaa. On nähty IT-kupla sisältä... Tai 1980-luvun pankkikupla.
- Voisi olla helpompi arvioida kalapörssiä kuin IT-alalla, ja varsinkin pankkikupla oli sääntely- ja markkinatalouden sotku.
- Olihan silloinkin ihmisiä, jotka hyvässä uskossa sijoittivat...

- Kalapörssissä keskeistä olisi odotusarvo. Edellyttäen että kalaosakkeet ovat vapaasti myytävissä.
- Eikö tule tunne, että kalat ovat pelkkä hyödyke? Eikö kalapörssi ole viesti väärään suuntaan?
- Kyllähän monet kokevat, että päästökauppa on antanut luvan päästää hiilidioksidia.
- Onhan yhteismaan tragedia. Meret ovat edelleenkin "Villi länsi". Jos et itse kalasta, niin naapuri kalastaa ihan varmasti.
- Ilmakehän kanssa on sama asia.
- Kun kuulin, että USA ei lähde mukaan Kioton sopimuksiin, luin eurooppalaisten kolumnistien naureskelevan innoissaan, että eurooppalaiset ovat hellyttäviä yrittäessään, mutta Yhdysvaltain talouskasvu kumoaa kaikki päästökaupan aikaansaannokset.
- Sitten tuli Katrina.
- Mutta jos ajattelee jotain kaloja, onko mitään merkitystä sillä että niistä tehdään taloudellisia arvoja?
- Jörgen Randers sanoi korallien menetyksestä: "Kun niitä ei ole, kukaan ei osaa niitä kaivatakaan". Äkkiä se unohtuu.
- Tällä hetkellä on NASA:n satelliittikuvista näkyy massiivinen korallituho Great Barrier Reefillä.

- Studia Generaliassa puhuttiin luonnonvaroista ja ehdotettiin sertifioitua turskaa - turskaa joka on pyydetty tietystä paikasta.
- Onko se hyvä että ne kalastetaan pois? Kun otat sen hyvän turskan ja tapat, se on menetys luonnolle. Olisi parempi ottaa ne vammaiset GM-turskat pois ja jättää hyvisturskat elämään onnellisina.
- Sertifikaateilla jätetään kaikki kuluttajien armoille. Hyvin harvat pystyvät näitä asioita seuraamaan.

Kaloista

1950/60-luvun tasosta tähän päivään taloudellisesti hyödynnettävien kalojen määrä on laskenut 10 prosenttiin silloisesta tasosta. Pikkukaloja on törkeästi koska petokalat poistetaan, ne syövät eläinplanktonin pois, tulee leväkukintoja, koska kasviplanktonia syövä eläinplankton on syöty pois.

- Silliä voi vedellä huoletta. Silakkaa ei, kotimaisia järvikaloja voi syödä.
- Lauhdevesiä aletaan kasvattaa sampia.
- Venäjällä kaviaarin tuotanto lisääntyy, kun sinne perustetaan 40 ydivoimalaa lisää.

- Eikö meidän pitäisi olla aika paniikissa, jos kalat ovat häviämässä? Miksi emme ole barrikadeilla?
- Mitä kalalajeja on hävinnyt 50-luvun jälkeen?
- On vaikea kartoittaa, mitkä kalalajit ovat kadonneet.
- Kalalajeja on noin 26.000. Vuosittain löydetään noin 100 - 200 uutta kalalajia, ne löydetään lähinnä mendelöivistä eteläamerikkalaisista joista.

Uusia vieraita on tullut kolme, yksi vanha vieras on lähtenyt. Nyt kerromme, että olemme hirmu innostuneita Lipsasen kalapörssistä. Kaikki paitsi T. Tai ehkä vain Välittäjä on innostunut ideasta.

- Nyt pitäisi perustaa maailmanlaajuinen rahasto, joka alkaisi ostaa öljyä varastoon.
- Mä en usko, että kaikkia öljyvaroja voidaan käyttää loppuun.
- Voidaanko käyttää meidän YORK-rahat öljyn ostamiseen?
- "Se on nyt tuolla meidän takavarastossa" sanotaan ministeriöön.
- Mitä jos se lainehtii tuossa ikkunan puolivälissä?
- Tehdään siitä ruokaa!
- "Ruokaa öljystä" -ohjelma!
- Kuinka paljon tämän toimiston kokoisen öljymäärän polttaminen aiheuttaa ongelmia?
- vrt. 200.000 tynnyriä vuodessa öljyä
- kuinka monta sinivalasta?
- hiilidioksidipäästöjäkin voisi laskea sinivalaissa.

Fish, the Last Wild Meal in the Human Diet, Being Harvested to Capacity

Fish is the last wild meal in the human diet, but roughly two-thirds of the world’s major stocks are now fished at or beyond their capacity, and another 10 percent have been harvested so heavily that populations will take years to recover. In 2004, marine scientists estimated that industrial fleets have fished out at least 90 percent of all large ocean predators, including tuna, marlin, swordfish, sharks, cod, halibut, skates, and flounder, in just the past 50 years. With the depletion of wild fish schools, virtually all growth in the global catch today comes from farmed fish.

The developing world makes more money from seafood than from coffee, cocoa, tea, or any other agricultural commodity. Shrimp alone counts for 20 percent of global seafood trade. Today, fishers from developing countries catch three out of four wild fish (by weight). Many of the 200 million people who depend on fisheries for a living—fishing families, boat builders, fishmongers—cannot afford to eat the fish they catch and handle.

(World Watch Institute)

- Kuka käski tehdä kalastustehtaita? Pienillä paateilla ei saisi samanlaista tuhoa aikaan.
- Kun kalat parveutuvat, petokalojen on vaikeampi saada saalista. Parveutumisen perusteella taas ihminen löytää kaikuluotaimella nimenomaan parven ja kalastaa sen kokonaan. Näin evoluutio toimii itseään vastaan.

-Voitaisko me ottaa periaatteeksi ettei tehdä yhtään mitään?
- Mä olen jo yhden sellaisen yhdistyksen sihteeri.
- Miten se onnistuu?
- Hyvin, me ei tehdä mitään.

Suklaasta

- Vaikka suklaa olisikin turhaa, niin se ilo minkä se tuottaa verrattuna näihin carob-kekseihin, on valtava.

Maitosuklaa keksittiin 1875 (sveitsiläinen Daniel Peters).

Suklaan kannalta keskeistä oli kaakaojauheen keksiminen vuonna 1828 (Conrad van Houten). Sitä ennen kaakaosta ei poistettu kaakaovoita, ja kaakaokupin pinta oli paksun kaakaorasvakerroksen peittämä. Näin kerrotaan Timo Voipion kiehtovassa kirjassa "Tropiikin lahjat - Kahvin, teen ja kaakaon talous- ja sosiaalihistoriaa".

Kirjassa tosin viitataan myös italialaisen matkailija-kirjailija Giuseppe Acerbin kertomukseen Suomen-matkastaan 1700 luvun lopulla: Acerbi valitti, että Suomen pappiloissa hänelle oltiin ylenmäärin ystävällisiä ja tyrkytettiin määrättömästi "kahvia, teetä, suklaata, likööriä ja punssia". Lienee syytä olettaa, että suklaaksi käännetty sana on alunperin tarkoittanut kaakaota, mitä tukee myös sen liittäminen muiden juomien listaan.

8.2.2006

Maailman pelastumisen epäilyä

Väsyttää hitosti. Huomenaamulla väsyttää vielä enemmän, kun pitää herätä puoli kuudelta. Tänään olin töiden jälkeen kokouksessa. M. totesi aivan oikein, että yritämme pelastaa maailmaa tekemällä juuri sitä mitä vastustamme. Ahkeroimme niska limassa syyllisyyttä tuntien ja yritämme saada aikaan näkyviä tuotoksia, juuri niin kuin kaikki muutkin. Maanantaina juttelin J:n kanssa, jonka mielestä ihmisen pään sisällä pitäisi saada aikaan muutos, meidän pitäisi muuttua linkoloiksi ja ryhtyä kuluttamaan minimaalisesti.

Tänään tulin kokouksen jälkeen kotiin, jossa tuoksui valmispizza, tv oli päällä, vaikka mies pelasi tietokoneella toisessa huoneessa. Onko tämä nyt sitä elämää jonka ansiosta maailman väkiluku, taloudelliset, tekniset tai henkiset resurssit eivät romahda vaan muuttuvat hallitusti?

Olen kyllästynyt puuhasteluun, olen kyllästynyt siihen ettei kukaan osaa näyttää numeroina onko parempi tilata vaiko leipoa pizzaa, olen kyllästynyt siihen ettei kukaan näytä selkein kaavioin missä energiaa kulutetaan ja miten paljon, olen kyllästynyt elinkaarianalyysien vähyyteen ja olennaisen tiedon puutteeseen. Ei globaaleja ympäristökysymyksiä tietenkään yhdellä pizzalla ratkaista, mutta yksittäiseltä kuluttajalta ja äänestäjältä puuttuvat välttämättömät palikat valintojen tekemiseksi.

Millä on merkitystä? Mikä on turhaa säästämistä tai turhaa ahdistumista? Mihin pitää vaikuttaa että asiat muuttuvat ns. kestävämpään suuntaan?

Sen tiedän, etteivät ympäristöjärjestöt ratkaise maailman ympäristöongelmia. Niin että turha kuvitella, että minkään järjestön jäsenmaksun maksaminen riittäisi. En ole kuitenkaan taipuvainen uskomaan ihmisen hyvyyteenkään tai valveutuneisuuteen. Toisin kuin monet arvostamani henkilöt, uskon ylhäältä asetettuihin normeihin ja kattavaan ohjailuun. Valtiot ovat kuitenkin hitaita, etenkehtaisia ja hampaattomia, eikä maailmanhallitusta vielä lähiaikoina perustettane. Dodon julistuksessa vihjataan, että kuluttajat ja yritykset voisivat yhdessä pelastaa maailman. En ole valmis uskomaan tähänkään, sillä yritysten toimintaa ohjaavat hyvin lyhytkantoiset mittarit, eikä ympäristölle ole vielä saatu hintaa.

Onko kaikki siis menetetty? En halua yhtyä myöskään Halosen ajatuksenjuoksuun siitä, ettei mitään enää kuitenkaan voi tehdä (ilmastonmuutokselle), kun viisikymmentä vuotta ja blablabla... Niinistö sentään oli järkevä, hän sentään oli tajunnut, että jotain on tehtävä. Mutta hän olikin roikkunut puhelinpylväässä.

Toimintasuunnitelma:
1. Kaikki suomalaiset politiikot roikkumaan puhelinpylvääseen!
2. Tai ainakin slummivierailulle.
2. Suurten yritysten johtajat myös samaan paikkaan!
3. Ei lentokoneella!

Rikkaus

Perkule. Maailmassa on 5 miljardia köyhempää kuin minä. Panee vakavaksi.

6.2.2006

Muutos

Bussissa jouduin nyt-tunteen valtaan. Että on juuri tulossa muutoksen aallonharjalle, että ihan kohta tapahtuu jotain merkittävää. Olin juuri kirjoittanut muutosagendan:

1. Mikä tahansa on mahdollista.
2. Muutos tapahtuu, jos joku ajaa sitä.
3. Muutos tapahtuu, jos sitä ajava voima on suurempi kuin sitä vastustava voima.
4. Ihmiset eivät vastusta itselleen yhdentekeviä asioita.
5. Useimmat asiat jäävät toteutumatta, koska kukaan ei edes yritä.

4.2.2006

Ideaalikaasun tilanyhtälöön perustuva maailmankuva

Tajusin juuri, että maailmanselitysmallini perustuu ideaalikaasun tilanyhtälöön. Hyvää työtä, fysiikan/kemianopettaja!

Markkinat

Wikipedian mukaan "markkinat ovat jokin tilanne tai tapahtuma, jossa tapahtuu vaihtokauppaa, normaalisti kysynnän ja tarjonnan lain mukaan."

Vaihtokauppa, vaihto. Kymmenenvuotiaana veli sanoi suutelua syljenvaihdoksi. Tämä tilanne syntyy normaalisti kysynnän ja tarjonnan lain mukaan, mutta varsinkaan nuoruudessa kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Tarkemmin sanottuna vaikuttaa siltä, että tarjontaa ei ole lainkaan tai tarjolla oleva valikoima on kelvoton, mutta kysyntä on valtava. On myös mahdollista, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, koska osapuolet eivät tule markkinoille joko omaa ymmärtämättömyyttään tai vanhempien tehokkaiden markkinanestomekanismien ansioista.

Lämmönvaihto. Yläasteella koin valaistuksen, kun ymmärsin, että lämpö on liikettä ja kylmyys on vain lämmön puutetta. Kylmyyttä ei siis oikeasti ole olemassa. Lämmönvaihdossa lämpimät hiukkaset antavat liike-energiaansa kylmille hiukkasille ja lämpötilaero tasaantuu. Tarjonta tulee lämpimiltä hiukkasilta ja kysynnän varmistaa kylmien hiukkasten lämmön puute. Lämmönvaihtoa ei tapahtu, mikäli vaihdon osapuolten lämpötila on sama. Osapuolten välillä on oltava jokin ero.

Mistä syntyy kysyntä? Tai tarjonta? Tarjonta on helpompi ymmärtää. Pekka tykkää virkata, ja koska kotona on kaikilla pöydillä jo Pekan virkkaama liina, hän ryhtyy tarjoamaan töitään joko ystävilleen tai mahdollisille ostajille läheisellä torilla. Mutta kuka haluaisi Pekan virkkaamia pöytäliinoja? Näin meidän kesken, epäilen että Pekan liinoille ei ole kysyntää.

Tuottaminen on jotenkin paljon objektiivisempaa kuin tarvitseminen. Minusta ei ole lainkaan yksiselkoista, miten syntyy kysyntä. Tarpeet ymmärrän Maslow'n tarvehierarkian perusteella, mutta kun noustaan fysiologisten tarpeiden yläpuolelle, markkinoinnilla voi sekoittaa ihmisten päät mennen tullen.