Livebloggausta Dotkoilla

Dodon toimistolla on tunnelmallista. Kynttilät palavat ja tietokoneruudut kajastavat. Säädimme Lipsasen kanssa asetuksia, nyt Matin vanha kommenttikin näkyy ja muut kommentit tulevat moderoimattomina näkyviin.

Olemme paikalla

Olemme lähes valmiit. Paikalla ovat Lipsanen, Qtea, Irene, Tuuli, Aki ja Joni. Avoimuuden hengessä ainakin osa ilmoittaa melkein oikean nimensä.

Mitä on liveblogaus?

Liveblogaus alkaa alustuksen pitämisestä. Se puhutaan ja kirjoitetaan yhtä aikaa. Sen jälkeen kaikki käyvät keskustelua ja se kirjataan livenä. Kommentit ovat tervetulleita myös sähköisesti.

Tekniikka, markkinat ja ylilyönti. Ja suklaa.

Voivatko tekniikka ja markkinat pelastaa maailman ylilyönniltä - kansankielellä romahdukselta?

Tekniikka

Tekniikkaa kehittämällä pystytään luomaan tehokkaampia keinoja luonnon tarjoamia palveluja. Mitä tehokkaampi tekniikka, sitä vähemmän ympäristöä kulutetaan ja saastutetaan. Tekniikka muodostuukin ongelmaksi vain siinä tapauksessa, että sen uskotaan ratkaisevan KAIKKI ongelmat. On tietysti erittäin mukavaa ajatella, että elämäntavan muutosta ei tarvita, kun tekniikan kehittäminen riittää.

Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ihmiskunta on todenköisesti taipuvainen turvautumaan talteenottoon (pumpataan hiilidioksia maan sisään tms.). IPCC:n mukaan merivarastointi ei ole realistinen vaihtoehto, mutta hiilidioksidin taltiointi maakerroksiin ja vanhoihin "öljykuoppiin" on mahdollista. Keskeinen ongelma on se, että jos panostetaan ko. suuntaan, muut vähentämistoimet jäävät tekemättä.

Kulutus

Ilmastonmuutos on suuri mahdollisuus. Uhka on tarpeeksi laaja, jotta käytäntöjä muutetaan kulutusta vähentävään suuntaan. Sillä kulutuksella on yhteys paitsi ilmastonmuutokseen, ylipäätään kaikkiin ympäristöongelmiin (elinympäristöjen ja lajien katoaminen jne. jne.) Loppujen lopuksi kaikessa ihmisen toiminnassa on kysymys kuluttamisesta. Ja mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän kulutetaan. Haasteena on saada ihmiskunnan kulutus tasolle, jossa se ei uhkaa nykyisten ja tulevien ihmisten ja muiden eläinten elämää.

- Miten kuluttamiseen voisi vaikuttaa?
- Ongelmana on se, että jokainen haluaa itselleen hyvää, ja varsinkin turvata vanhuuden päivät.

Kasvun rajat -kirjassa on tehty arvioita rajallisten resurssien - luonnonvarojen, teollisuustuotannon, ruoan - riittävyydestä sekä ennustettu odotettavissa olevan eliniän pituutta sekä ruoan ja kulutustavaroiden riittävyyttä henkeä kohti.

Kirjan ensimmäisessä skenaariossa toimintatavat eivät merkittävästi muutu. Maapallon väestö ja talous kasvavat ja kasvavat - aina siihen asti kunnes uusiutumattomat luonnonvarat "loppuvat". Käytännössä mikään luonnonvara tuskin loppuu kokonaan, niitä vain on vaikeampi hankkia. Samanaikaisesti on käynnissä kaksi vastakkaista prosessia: toisaalta kasvava väestö tarvitsee enemmän luonnonvaroja ja toisaalta luonnonvaravirtojen ylläpito tulee yhä kalliimmaksi.

Voidaan tietysti ajatella, että tilanne voidaan ratkaista jollain halvalla energiaratkaisulla. Kaikkein puhtaimmallakin energiantuotannolla on kuitenkin ongelma: Kun systeemiin tuodaan lisää energiaa, myös materiaalivirrat kasvavat. Sitä paitsi Kasvun rajat toteaa, että vaikka yhtä rajaa (esim. öljyn "loppumista") voidaan siirtää hieman eteenpäin, jokin toinen raja tulee vastaan. Jossain vaiheessa voi tulla vastaan useita rajoja. Kun nykyisen elämäntavan ylläpitämisen kannalta välttämättömät luonnonvarat loppuvat yhtä aikaa, ihmiskunnalla on todellisia vaikeuksia kohdentaa voimavarojaan tilanteen ratkaisemiseksi. Kohdentamisesta ei edes voi puhua, kun voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä.

Jos ja kun tämä on tilanne, miksi ongelmia ei ratkota hartiavoimin jo nyt, kun ihmiskunnalla on energiaa ja resurssia vaikka minkälaiseen puuhasteluun? Miksi selviin signaaleihin ei reagoida?

Esimerkiksi Kanadassa tutkijat sanoivat 1990-luvun alussa, että turskakannat romahtavat neljän vuoden kuluttua ellei kalastusta kielletä heti. Tähän ei reagoitu, ja neljä vuotta myöhemmin kanta romahti. Edelleen odotetaan, että kanta elpyisi, mutta näin ei ole tapahtunut. Tällä hetkellä tutkijat sanovat samaa Pohjanmerestä.

Minkätyyppisiin viesteihin markkinat tai tekniikka reagoivat?

- Yhteiskunta pyrkii lieventämään markkinoiden vaikutuksia.

- Tosin markkinavaikutus ei ehdi seurata kannan romahtamisvauhtia. Ja markkinan hinnanmuodostus kohdistuu vain tiettyyn osaan kustannuksia.

- Pitäisi olla "kalapörssi" osakepörssin kaltaisesti, jossa arvioitaisiin kalakantojen tulevaa määrää. Kalaosakkeiden ostajilla olisi intressi suojella kalakantoja pitääkseen yllä osakkeen hintaa. Osakkeen hinta peilaa odotusarvoa.

- Kuka kävisi kauppaa? Kuluttajaa ei kiinnosta.

- Voidakseen kalastaa, pitäisi olla osakkeenomistaja kalapörssissä.

Kalapörssi

- Kanadalaiset tutkijat varoittivat liian myöhään. He seurasivat vääriä muuttujia.
- Jos olisi kalapörssi, sen seuraaminen olisi paremmin sidottu talouteen. Kalatutkijat olisivat tosi kysyttyjä!
- Pörssikurssit ovat aika pitkälle psykologiaa. On nähty IT-kupla sisältä... Tai 1980-luvun pankkikupla.
- Voisi olla helpompi arvioida kalapörssiä kuin IT-alalla, ja varsinkin pankkikupla oli sääntely- ja markkinatalouden sotku.
- Olihan silloinkin ihmisiä, jotka hyvässä uskossa sijoittivat...

- Kalapörssissä keskeistä olisi odotusarvo. Edellyttäen että kalaosakkeet ovat vapaasti myytävissä.
- Eikö tule tunne, että kalat ovat pelkkä hyödyke? Eikö kalapörssi ole viesti väärään suuntaan?
- Kyllähän monet kokevat, että päästökauppa on antanut luvan päästää hiilidioksidia.
- Onhan yhteismaan tragedia. Meret ovat edelleenkin "Villi länsi". Jos et itse kalasta, niin naapuri kalastaa ihan varmasti.
- Ilmakehän kanssa on sama asia.
- Kun kuulin, että USA ei lähde mukaan Kioton sopimuksiin, luin eurooppalaisten kolumnistien naureskelevan innoissaan, että eurooppalaiset ovat hellyttäviä yrittäessään, mutta Yhdysvaltain talouskasvu kumoaa kaikki päästökaupan aikaansaannokset.
- Sitten tuli Katrina.
- Mutta jos ajattelee jotain kaloja, onko mitään merkitystä sillä että niistä tehdään taloudellisia arvoja?
- Jörgen Randers sanoi korallien menetyksestä: "Kun niitä ei ole, kukaan ei osaa niitä kaivatakaan". Äkkiä se unohtuu.
- Tällä hetkellä on NASA:n satelliittikuvista näkyy massiivinen korallituho Great Barrier Reefillä.

- Studia Generaliassa puhuttiin luonnonvaroista ja ehdotettiin sertifioitua turskaa - turskaa joka on pyydetty tietystä paikasta.
- Onko se hyvä että ne kalastetaan pois? Kun otat sen hyvän turskan ja tapat, se on menetys luonnolle. Olisi parempi ottaa ne vammaiset GM-turskat pois ja jättää hyvisturskat elämään onnellisina.
- Sertifikaateilla jätetään kaikki kuluttajien armoille. Hyvin harvat pystyvät näitä asioita seuraamaan.

Kaloista

1950/60-luvun tasosta tähän päivään taloudellisesti hyödynnettävien kalojen määrä on laskenut 10 prosenttiin silloisesta tasosta. Pikkukaloja on törkeästi koska petokalat poistetaan, ne syövät eläinplanktonin pois, tulee leväkukintoja, koska kasviplanktonia syövä eläinplankton on syöty pois.

- Silliä voi vedellä huoletta. Silakkaa ei, kotimaisia järvikaloja voi syödä.
- Lauhdevesiä aletaan kasvattaa sampia.
- Venäjällä kaviaarin tuotanto lisääntyy, kun sinne perustetaan 40 ydivoimalaa lisää.

- Eikö meidän pitäisi olla aika paniikissa, jos kalat ovat häviämässä? Miksi emme ole barrikadeilla?
- Mitä kalalajeja on hävinnyt 50-luvun jälkeen?
- On vaikea kartoittaa, mitkä kalalajit ovat kadonneet.
- Kalalajeja on noin 26.000. Vuosittain löydetään noin 100 - 200 uutta kalalajia, ne löydetään lähinnä mendelöivistä eteläamerikkalaisista joista.

Uusia vieraita on tullut kolme, yksi vanha vieras on lähtenyt. Nyt kerromme, että olemme hirmu innostuneita Lipsasen kalapörssistä. Kaikki paitsi T. Tai ehkä vain Välittäjä on innostunut ideasta.

- Nyt pitäisi perustaa maailmanlaajuinen rahasto, joka alkaisi ostaa öljyä varastoon.
- Mä en usko, että kaikkia öljyvaroja voidaan käyttää loppuun.
- Voidaanko käyttää meidän YORK-rahat öljyn ostamiseen?
- "Se on nyt tuolla meidän takavarastossa" sanotaan ministeriöön.
- Mitä jos se lainehtii tuossa ikkunan puolivälissä?
- Tehdään siitä ruokaa!
- "Ruokaa öljystä" -ohjelma!
- Kuinka paljon tämän toimiston kokoisen öljymäärän polttaminen aiheuttaa ongelmia?
- vrt. 200.000 tynnyriä vuodessa öljyä
- kuinka monta sinivalasta?
- hiilidioksidipäästöjäkin voisi laskea sinivalaissa.

Fish, the Last Wild Meal in the Human Diet, Being Harvested to Capacity

Fish is the last wild meal in the human diet, but roughly two-thirds of the world’s major stocks are now fished at or beyond their capacity, and another 10 percent have been harvested so heavily that populations will take years to recover. In 2004, marine scientists estimated that industrial fleets have fished out at least 90 percent of all large ocean predators, including tuna, marlin, swordfish, sharks, cod, halibut, skates, and flounder, in just the past 50 years. With the depletion of wild fish schools, virtually all growth in the global catch today comes from farmed fish.

The developing world makes more money from seafood than from coffee, cocoa, tea, or any other agricultural commodity. Shrimp alone counts for 20 percent of global seafood trade. Today, fishers from developing countries catch three out of four wild fish (by weight). Many of the 200 million people who depend on fisheries for a living—fishing families, boat builders, fishmongers—cannot afford to eat the fish they catch and handle.

(World Watch Institute)

- Kuka käski tehdä kalastustehtaita? Pienillä paateilla ei saisi samanlaista tuhoa aikaan.
- Kun kalat parveutuvat, petokalojen on vaikeampi saada saalista. Parveutumisen perusteella taas ihminen löytää kaikuluotaimella nimenomaan parven ja kalastaa sen kokonaan. Näin evoluutio toimii itseään vastaan.

-Voitaisko me ottaa periaatteeksi ettei tehdä yhtään mitään?
- Mä olen jo yhden sellaisen yhdistyksen sihteeri.
- Miten se onnistuu?
- Hyvin, me ei tehdä mitään.

Suklaasta

- Vaikka suklaa olisikin turhaa, niin se ilo minkä se tuottaa verrattuna näihin carob-kekseihin, on valtava.

Maitosuklaa keksittiin 1875 (sveitsiläinen Daniel Peters).

Suklaan kannalta keskeistä oli kaakaojauheen keksiminen vuonna 1828 (Conrad van Houten). Sitä ennen kaakaosta ei poistettu kaakaovoita, ja kaakaokupin pinta oli paksun kaakaorasvakerroksen peittämä. Näin kerrotaan Timo Voipion kiehtovassa kirjassa "Tropiikin lahjat - Kahvin, teen ja kaakaon talous- ja sosiaalihistoriaa".

Kirjassa tosin viitataan myös italialaisen matkailija-kirjailija Giuseppe Acerbin kertomukseen Suomen-matkastaan 1700 luvun lopulla: Acerbi valitti, että Suomen pappiloissa hänelle oltiin ylenmäärin ystävällisiä ja tyrkytettiin määrättömästi "kahvia, teetä, suklaata, likööriä ja punssia". Lienee syytä olettaa, että suklaaksi käännetty sana on alunperin tarkoittanut kaakaota, mitä tukee myös sen liittäminen muiden juomien listaan.