20.7.2006

Ympäristön särmät

Kirjoitanpa nyt koko vuoden edestä. Mitä siitä, Conan O'Brienkin puhui tänään presidentinvaaleista.

Seuraavat ajatukset ovat Dodon Ympäristön särmät-seminaarista.

Kirjailja Leena Krohn: "vegetatiivinen elämä muistuttaa kirjailijan elämää"

Vaatesuunnittelija Seija Lukkala:
- tekstiiliteollisuutta on maailmassa 5 kertaa enemmän kuin tarvittaisiin
- kuka kantaa vastuun? ei ole isoa organisaatiota, joka kantaisi vastuun, ei ole äitiä joka siivoaisi
- kuluttamista ei voi vähentää, mutta kuluttamisen suunta voidaan muuttaa; mitä laadukkaampia vaatteita, sitä pidempään kestävät (minusta tämä on kuluttamisen vähentämistä)
- "Minkälaisen elämän sinä annat tälle vaatteelle?"
- visio: kestävän kehityksen kauppakeskus

Tutkija Marketta Kyttä:
- 6-vuotiaan meilahtelaisen mielestä ympäristössä on tärkeintä pyöräily; jos ei voisi pyöräillä, se ei haittaisi jos yläkerrassa olisi kaveri
- urbaani ihmisystävällinen kylä - jalostetaan perhe/lapsiystävällisyydestä kilpailutekijä!

Mediayrittäjä Raoul Grünstein:
- on vaikea paeta kulttuuria edes ympäristö/luontoasioissa
- Richard Floridan mukaan (erilaisuudelle avoin) ympäristö houkuttelee luovia ihmisiä
- kulttuuritehdas Korjaamo on esimerkki "jälkiteollisesta tilasta", jossa teollisuusalue on otettu kulttuurikäyttöön

Tutkija Outi Ampuja:
- Milloin ääni muuttuu meluksi?
- melu on subjektiivinen kokemus (lapsen itku voi olla merkityksellinen signaali tai häiritsevää melua)
- luonnossa ei ole melua
- melu on kulttuurisidonnaista (melunsiedon kulttuurinen taso?)
- meluherkkiä noin 20 %
- Helsingissä 90.000 asuu melualueilla

Kansainvälisen diplomatian asiantuntija Pauliina Arola:
- ympäristökysymykset ovat valuneet häntäpäähän kv. agendalla
- kehitysmailla on oikeus taloudelliseen kasvuun
- vesi ja maa kilpailun kohteina, kriisit ja sodat tekevät tilaa ympäristörikoksille
- kommenttina Dodon julistukseen: kansallisvaltiot ovat keskeisimpiä välineitä hyvän ympäristön takaamiseen; pelottavin valtio on luhistumassa oleva, voimaton valtio
-9 miljoonaa on kuollut ja 50 % maailman asukkaista elää romahtaneissa valtioissa

Filosofi Tuomas Nevanlinna:
- luonto = ousia (asian olemus)
- luonto = kosmos (universaali maailmanjärjestys, kaikki oleva)
- luonto = physis (luonto kulttuurin/tavan vastakohtana)
- luonto vs. tekniikka/valmistetut asiat
- luonto - se, jota ei voi muuttaa -> ekologinen kriisi liittyy luonnon muuttumiseen; miten käsitellä?
- ekologinen kriisi - resurssipula, luonnon ammennettavuuden kriisi; maailman teknisen hallinnan hanke ei ole ratkaisu vaan osa ongelmaa
- ekologinen kriisi - luonnon oma tuote -> vain ihmisen kautta luonto voi pelastua
- physis vs. norma - paluu luonnonmukaiseen elämäntapaan
- on mentävä ajattelun rajoille

Parempaa bensaa Pietariin

Viime kesänä pyöräretkemme tavoitteena oli promota lisää pyöräteitä Pietariin. Pietarissa pitämämme liikenneseminaarin paikallisista esiintyjistä useimmat korostivat paremman polttoaineen merkitystä. Ei merkityksetöntä, kun kaupungin liikenteessä pyörii 1,3 miljoonaa autoa.

Kaikissa suurkaupungeissa noin 80 % ilmansaasteista on autoliikenteen aiheuttamaa. Pietari oli pitkään poikkeus. Kahdeksan viime vuoden aikana autokanta on kuitenkin kasvanut nelinkertaiseksi. Autokannasta suurimman osan muodostavat henkilöautot, joista suurin osa ei vastaa eurooppalaisia standardeja. Niissä ei esimerkiksi ole katalysaattoreita.

Pietarissa syntyy 200.000 tonnia ilmansaasteita vuodessa, pääasiassa rikkimonoksidia ja typen oksideja. Pietarin ilmanlaatua parantaa Venäjän hydrometeorologisen instituutin professorin mukaan seuraavilla toimilla:
1) polttoaineen laadun parempi valvonta
2) kehätien rakentaminen valmiiksi (koska liikenteestä 70 % on kaupungin läpi kulkevia rekkoja)
3) lainsäädäntöpohjan parantaminen (automaksujen perintä)

Joukkoliikenne Helsingissä

Muistiinpanojen siirtäminen sähkölle jatkuu. Liikenneseminaarissa ilmeni myös:

Helsingissä on
350 henkilöautoa/1000 asukasta
104 bussilinjaa
11 ratikkalinjaa
1 metro

Matkoista tehdään joukkoliikennevälineellä
kantakaupungin alueella 53 %
poikittaisliikenteessä 20 %

Helsingin sisäisellä lipulla tehtiin vuonna 2003 yhteensä 234 miljoonaa matkaa. Näistä
bussimatkoja oli 40 %
raitiovaunumatkoja 25 %
metromatkoja 25 %
lähijunamatkoja 8 %
seutubussimatkoja 3 %
lauttamatkoja 1 % (kesällä)

Altistus = määrä + aika

Sarjassa Sekalaiset muistiinpanot. Tämä on Pietarin seminaarista.

Ilmansaasteet (esimerkiksi typpidioksidi ja otsoni) lisäävät herkkyyttä pakkaselle ja siitepölylle. Itse tulin Moskovassa allergiseksi kissoille. Moskovan jälkeen ilma Helsingin rautatieaseman tuntumassa tuntui raikastakin raikkaammalta.

Pienhiukkaset lyhentävät jokaisen eurooppalaisen tilastollista elinikää keskimäärin yhdeksän kuukautta ja vuodessa sattuu 300.000 ennenaikaista ilmansaasteiden aiheuttamaa kuolemantapausta.

Ilmansaasteiden vaikutus riippuu altistumisesta. Mitä suurempi annos saastetta, sitä pahempi. Toisaalta pienetkin määrät saasteita ovat haitallisia, kun niitä hengittelee kauan.

Hengitysliitto Helin neuvoja altistumisen vähentämiseksi:
  • vältä pitkäaikaista oleskelua ja liikuntaa vilkkaiden väylien varrella
  • vältä ruuhkassa ajamista
  • aja julkisilla - julkisissa ilmanlaatu on parempaa kuin henkilöautoissa

Maailman pelastaminen, lyhyt analyysi

Siivoan komeroita. Olen säilönyt mitä ihmeellisimpiä paperinpaloja. Yksi vähemmän ihmeellinen sisältää eri ihmisten mielipiteitä maailman pelastamisesta parin vuoden takaa.

Maailman pelastaminen/pelastuminen eli

1: elämän säilyttäminen
2: ihmisen aiheuttaman nopean ympäristön muutoksen hillitseminen, ihmisen aiheuttaman kuormituksen vähentäminen, prosessien saaminen kestävälle tasolle
3: biodiversiteetin säilyminen globaalisti pitkällä aikavälillä
4: ihmiskeskeinen näkemys: pyrkimys maksimoida elettyjen ihmisvuosien määrä tästä iäisyyteen

19.7.2006

Ravintoketju 2

Yhteen aikaan meillä oli kotona kanoja. Ne elelivät vapaasti ja vapaaehtoisesti ne myös toteuttivat nokkimisjärjestystä. Yksi kanoista, epärelevantisti Einstein nimeltään, joutui epäsuosioon. Se ei varmaankaan saanut riittävästi ruokaa, sen sijaan nokaniskuja yli oman tarpeen. Todennäköisesti se kärsi stressistä ja sairauksista. Lopulta löysimme sen kuolleena kanalan perältä. Se eläinten oikeudenmukaisuudesta.

Luulen, että nokkimisjärjestys on mekanismi, joka liittyy energian tehokkaaseen siirtämiseen ja jakamiseen. Kanayhteisön näkemyksen mukaan Einstein ei ollut kelvollinen jatkamaan elämäänsä. On mahdollista, että se kärsi piilevistä sairauksista. Yhteisö poisti sen joukostaan kuluttamasta resursseja ja esti sen geenien siirtymisen seuraaviin polviin. Tosin meidän kanalasta geenit siirtyivät vain lautaselle, mutta periaatteessa...

Ravintoketju 1

Koska sieluani oli riipaissut katsella elintarvikkeiden pois heittämistä, ostin toissapäivänä erinäisiä punaisella lapulla merkittyjä tuotteita. Kilo luomupossun suikaleita päätyi makaronilaatikkoon ja puoli litraa kermaa muuntui tänä aamuna jäätelöksi.

Tuotteet oli laputettu ja niiden hintaa oli alennettu ennen "parasta ennen" -päivämäärää. Olen siinä käsityksessä, että kauppaketjut ja tuottajat uskovat vanhan tavaran myymisen heikentävän imagoaan. Myös siinä tapauksessa, että myynti järjestettäisiin normaalitavarasta erikseen. Minusta tämä on absurdia. Miksi hyvän tavaran myyminen ehkä vähän halvemmalla ei kiillottaisi kauppojen imagoa ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnista huolehtivina tahoina?

Minusta kaupanteon voisi siirtää suurelta osin Internetissä tapahtuvaksi. Kaupat voisivat esimerkiksi laatia viikon ruokalistoja erilaisille ostajaryhmille - opiskelijoille, laihduttajille, herkkusuille. Sitten ihmiset voisivat painaa nappia kotikoneeltaan ja käydä myöhemmin hakemassa viikon pakkauksen valmiiksi kerättynä kaupan (varaston) tiskiltä. Tietysti kaupat voivat veloittaa tällaisen palvelun tarjoamisesta vähän enemmän kuin jos ihminen kävisi itse poimimassa tuotteet kaupan hyllyltä.

Jos haluaisi solmia pidempiaikaisen sopimuksen, voisi kaupan Internet-käyttöliittymässä laatia kauppalistan vaikkapa kuukaudeksi tai koko vuodeksi. Tämän luulisi pienentävän kauppojen hävikkiä. Yksityiset ihmiset taas eivät todennäköisesti halua heittää ruokaa pois, eivätkä tuhlata ruokaan ylimääräistä rahaa, joten mikäli tässä ostosopimuksessa olisi vähän joustovaraa, luulisin, että tällä tavalla hävikki voitaisiin minimoida.

14.7.2006

Vastauksista

Osaatko kuvitella, miltä tuntuu pyöräillä Suomenlahden ympäri?
Tiedätkö, miten ilmastonmuutos torjutaan?
Miten ihmiset saadaan kuluttamaan vähemmän?
Miten autoilijat saadaan käyttämään joukkoliikennettä?
Miten muutetaan kaupunkirakennetta?

Minä en tiedä. Ei ympäristöjärjestön jäsenyys ei tee ihmisestä sen viisaampaa kuin muistakaan. Ei ole valmista reseptiä. Oikea vastauskaan ei auta, jos sitä ei pysty toteuttamaan käytännössä.

En osannut kuvitella, miltä tuntuu pyöräillä Suomenlahden ympäri. Siispä pyöräilin. Nyt en pelkästään kuvittele, nyt tiedän: Suomenlahden ympäri pyöräily tuntuu samalla hienolta ja ei miltään. Todellisuus syntyy polkaisu polkaisulta, vähä vähältä. Muutos yhdestä hetkestä seuraavaan on niin vähäinen, ettei sitä huomaa. Jälkeenpäin on vaikea edes sanoa mitä tapahtui. Aika vain kului, elämä eteni. Äkkiä oltiinkin perillä.

Ilmastonmuutoksen torjumisen tai pahentamisen kohdalla tilanne on sama, joskin vielä huomattavasti epäkonkreettisempi: Yksi toimi täällä, toinen tuolla. Päästökaupasta nuristaan, muut toimet ovat varsin huomaamattomia. Tapahtuuko jotain? Torjutaanko ilmastonmuutosta? Herääkö lapseni jonain aamuna ja huomaa, että ilmastonmuutos jäi lievemmäksi kuin oli pelätty?

Globaalit ympäristöongelmat ovat paitsi ylikansallisia, myös ylisukupolvisia. Minulle itselleni on vaikeaa hahmottaa yksittäisten toimenpiteiden kokonaisuuksia. Toivoisin, että jossain olisi joku, joka osoittaisi suuntaa ja kertoisi tarinaa siitä, mihin kaikki pienet teot johtavat. Joku, joka pitäisi langat käsissään, ohjaisi, neuvoisi ja johtaisi. Viisas, hyvä ja oikeudenmukainen globaali ympäristödiktaattori-profeetta-sotilasjohtaja. Mutta älkää ymmärtäkö minua väärin. Kannatan demokratiaa. Voisin valita diktaattorin vaaleilla.