30.11.2008

Suomalaisen ilmastopäästöt

Kolme neljäsosaa keskimääräisen suomalaisen kotitalouden kasvihuonekaasupäästöistä muodostuvat liikenne, asuminen ja ruoka.

Maura Ryömä on tehnyt seuraavanlaisen yhteenvedon:



Tämä tekee 11336 kg vuodessa:



Aiheeseen liittyy Helsingin Sanomien hiililaskuri.

28.11.2008

Esittely. Alku III

En lupaa kirjoittaa useammin. Aloitan silti uudestaan.

Olen 34-vuotias ja onnellinen. Minulla on mies. Minulla on lapsi. Haluaisin elää mahdollisimman ekologisesti. Hiilijalanjälki nollaan!

Ajattelen yksinkertaisia ajatuksia enkä jaksa lukea. Siksi kirjoitukseni ovat (todennäköisesti) numeroituja listoja.

Blog:
1) Maailman pelastaminen ei ole yksilölaji. On jaettava. On viestittävä.
2) Tiedon kokoaminen. Minä kysyn, minulle vastataan, minä kirjoitan (listan).
3) Ostoslista. Liittyy edelliseen. Alkuperän selvittäminen.
4) Ruokalista. Sama juttu. Saisitte kuulla, mitä syön.
5) Ihmisen ekologinen jalanjälki nollasta satavuotiaaksi. Jatkosarja, alkaa nollavuotiaasta. Ja/tai 34-vuotiaasta.
6) Jännittävä jatkokertomus henkilökohtaisesta kamppailusta hiilijalanjäljen nollaamiseksi.
7) Jännittävä jatkokertomus, jossa seurataan, oppiiko lapsi vaipattomaksi ja minkä ikäisenä. Sisältää paljon pissakakkajuttuja.
8) Uusi työpaikka. Jännittävä jatkokertomus oman paikan oivaltamisesta ja kaikista mielenkiintoisista mutkista matkan varrella.
9) Blaah! Kuitenkin yritän kirjoittaa kaikesta eikä mistään tule mitään! Blah blah! Kirjallisesti korkeatasoista! Blah blah blah!
10) Jee, tämä blogi menee heti epäasiallisempaan suuntaan. Anarkismi rules!

27.9.2008

Välittämisen ryhtiliike

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kuulutti tänään välittämisen ryhtiliikettä. Ympäristöjärjestö Dodon Megapolis-tapahtumassa puolestaan monet puheenvuorot käsittelivät yhteisöllisyyttä onnellisuuden rakennuspalikkana.

Yhteisöllisyys ja välittäminen ovat sukua toisilleen. Molemmat ovat myös epämääräisiä käsitteitä, joiden kääntöpuolella voi tulla vastaan yhdenmukaistaminen, omien arvojen ja toimintamallien tuputtaminen ellei peräti pakottaminen.

Minulle yhteisöllisyys tarkoittaa turvallisuutta, joka syntyy yksinkertaisimmillaan tervehtimisestä. Parhaassa tapauksessa yhteisön muodostavat ihmiset, jotka tuntevat sinut ja hyväksyvät sinut sellaisena kuin olet.

"Päivää" on yhteisöllisyyttä, "Mitä kuuluu?" välittämistä. Välittäminen voi olla vaikeaa. Olen elänyt samassa taloudessa teinin kanssa, josta sai puolen vuoden aikana irti ehkä kolme lausetta. Vaikka muut perheenjäsenet huolestuneina yrittivät, keskustelua ei syntynyt. Myöhemmin luin, että nuori suojaa eristäytymällä identiteettiään. Ehkä hän ei saanut tarpeeksi hyväksyntää. Tai ehkä kenelläkään ei ollut tarpeeksi aikaa kuunnella.

Yhteisöllisyys ja välittäminen vaativat aikaa. Kuulumisten vaihtaminen ja toisen aaltopituudelle virittäytyminen tapahtuvat kysymysten ja vastausten kautta, ajan funktiona. Välittämisessä puolestaan prosessoidaan toista koskevaa tietoa ja arvotetaan omia tuntemuksia. Sekään ei tapahdu hetkessä. Tämä asettaa uuteen valoon tehokkaan ajankäytön. Mitä ovat tehokkuus ja tuottavuus, jos juttelu, jopa suoranainen juoruilu sekä pohdiskelu ja ajatusten sulattelu ovat välttämättömiä hengissä selviämisen kannalta?

14.9.2008

Välittäjä = empaattinen (asioimis)tulkki

Kääntäjä-Översättaren-lehden viimeisimmässä numerossa (7/08) oli Niina Haapala-Liveran raportti Espanjassa pidetystä tulkkauskonferenssista. Välittäjän silmään osuivat seuraavat kappaleet:

"Myös asioimistulkin erilaisesta roolista verrattuna konferenssitulkin rooliin käytiin vilkasta keskustelua. Konferenssitulkin tulee pysyä neutraalina ja ulkopuolisena, kun taas asioimistulkin odotetaan osallistuvan enemmän tulkkaustilanteisiin omana persoonanaan. Tätä toivovat erityisesti asiakkaat. Dalila Nino Alicanten yliopistosta on tehnyt kyselyn sairaalan tulkkipalveluiden käyttäjille ja kysynyt, millainen on hyvä tulkki. Monessa vastauksessa oli sana empaattinen. Sairaalassa toimivalta tulkilta saatetaan pyytää apua esimerkiksi kotiin yllättäen yksin jääneen koiran hoitopaikan järjestämiseen ym. Tulkin on itse vedettävä oman etiikkansa raja.

Konferenssissa puhuttiin paljon asioimistulkin työssä tarvittavasta empatiasta sekä siitä, kutsutaanko kahden kielen ja kulttuurin välisen viestinnän toteuttajaa tulkiksi vai välittäjäksi. Jos nimike on välittäjä (mediator), viestinnän ammattilaisella voisi olla myös empaattisempi rooli tulkkaustilanteessa."

Sopii minulle!

2.2.2008

Strategisia neuvoja kaivataan

Ihme tapahtui! Sain audienssin materiaalihallinnon johtajan luo, vaikka kyseinen aihepiiri ei millään lailla kuulu tehtäviini. Byrokraattisessa laitoksessa yleensä kammoksutaan "aisan yli hyppijöitä". No, olinkin lymyillyt talossa jo neljä vuotta ja odottanut sopivaa hetkeä tarttua hallinto-osaston johtajan hihasta.

Pääsin siis materiaalihallinnon pakeille, enkä toivonut liikoja. Ei ollut syytäkään.

Meikäläisen agenda oli yksinkertainen: Pitäisi laskea hiilidioksidipäästöjä, ja koska on paljon tehostettavaa, voidaan saada myös suuret säästöt. Työntekijät voisi saada motivoitua mukaan, jos säästynyt rahasumma voitaisiin käyttää lisätyövoiman palkkaamiseen tai työntekijöiden koulutukseen. Ajattelin siis, että laitoksen CO2-taseen voisi laskea ja sen jälkeen seurata, kuinka paljon päästöjä saadaan pienennettyä, minkä jälkeen voisi palkita säästäjiä ansioittensa mukaisesti. Jee!

Materiaalihallinnon johtaja vaikutti ymmärtäväiseltä ja selväjärkiseltä, mutta ei-lainkaan-yllättävästi löysi monta syytä, miksi toivomuksiani on erittäin hankala toteuttaa:
1. Laitoksen toimilla ei ole mitään merkitystä, koska itärajan rekkajonojen päästöt kompensoivat päästöt alta aikayksikön.
2. Sitä paitsi laitoksessa tehdään jo paljon (riittävästi); laitos noudattaa Valtion konsernitason hankintastrategiaa.
3. Ympäristöohjelma tai vastaavat aloitteet tulisi koordinoida hallinto-osaston kautta, mutta osastolla ei ole resursseja asian hoitamiseksi.
4. Tarkkoja lukuja ei tiedetä. Sähkön- tai lämmönkulutuksen laskeminen on käytännössä mahdotonta, koska osa tiloista on laitoksen käytössä vastikkeetta.
5. Vika on muissa. Senaatti-kiinteistöillä ei ole mitään intressiä pienentää kustannuksia, koska yrityksen kulut kuitenkin korvataan.
6. Työntekijöitä eivät ympäristöasiat kiinnosta. Kuinka moni tänäkin vuonna matkusti Thaimaahan?

Mitenkäs nämä esteet räjäytetään pois tieltä. Ehdotuksia?